Rautaa, rahkaa ja mielenrauhaa

Kohtasin reilu viikko sitten Opettajan. Maailmankaikkeus asettaa tiellemme näitä opettajia aika ajoin, jotta jatkaisimme kehittymistä ja kasvamista. Koskaan ei voi tietää, millaisessa ilmiasussa tai milloin opettaja tiellemme tulee, mutta tiedämme kyllä, kun meille annetaan oppitunti. Kuten koulussa, eivät elämän oppitunnitkaan ole aina mukavia. Ne ovat ihmisiä tai tapahtumia, jotka pakottavat meidät pois tasapainosta ja arvioimaan uudelleen itsemme ja ympärillä olevaa maailmaa. Opettajat aiheuttama tunne on ahdistus, tuska, epäily, suru ja viha. Ne ovat niitä tunteita, jotka tuntuvat niin epämiellyttäviltä, että päästäksemme taas tasapainoon, nämä tunteet on käsiteltävä ja hyväksyttävä voidakseen palata taas omaan keskukseen. Tällä kertää Opettajani oli ottanut vanhan naisen hahmon. Hän näki minut pitkästä aikaa ja totesi: "Oletpa sinä lihonut!" tuosta vaan, tervehtimättä tai kyselemättä kuulumisia. Tämä ajattelematon tokaisu osui niin syvälle keskeiseen haavaani, että

Olin viikonlopun Jyväskylässä Finncon-tapahtumassa. Vaikka matkustaminen tapahtui epämukavasti ahtaassa bussissa, perillä minua odotti iiiiihana hotellihuone (Sokos hotelli Paviljongissa) ammeineen ja leveine sänkyineen. Voitte vain arvata, että käytin tilaisuuden hyväkseni. Illalla olisi ollut Conin iltabileet, mutta mitä vielä: kävin tekemässä treenit hotellin kuntosalilla, sitten painuin upeaan näköalasaunaan rentoutumaan. Eikä tässä vielä kaikki. Huoneessa laskin ammeeseen kuumaa vettä, laitoin puhelimesta soimaan Kate Bushia ja rentouduin joka solullani... mitä annan itselleni liian harvoin luvan tehdä. Loppuillan katselin televisiosta kaikkea hömppää ja nukahdin lopulta jo kymmeneltä ihanan puhtailta tuoksuviin lakanoihin... Olihan upeaa... Olin poissa vain yhden yön, mutta kotimatkalla huomasin olossani muutoksen: oli kuin olisin kastautunut ihanan virkistävään veteen, mieli oli taas kirkas ja keho rentoutunut. Jätin jotain painavaa hotellihuoneeseen taakseni. Pitkän a